Skorvan - Elisaari, Inkoo 47,35km

Melontapäivä 5, retkipäivä 6



Feng shuit kohdillaan

Pitkä lusikka kulkee mukana pyörän sisurista leikatulla lenkillä

Starttasin Skorvanilta 10.30 aikaan ja puskin saaria kilpenä käyttäen pari tuntia vastaiseen kohti Upinniemen kärkeä. Tuuliennusteiden mukaan puoliltapäivin oli paras rako eli vähiten etelä/lounaistuulta. Pääsin elämäni suurimpiin aaltoihin. Aamulla oli mielessä mahdollisuus odottaa seuraavaan päivään, mutta ei se matka sillä etene. Hereillä piti olla ja luovin osan matkaa puskemalla väliin sivuvastaiseen ja taas sivumyötäiseen. Ainoat alukset, jotka näin, olivat joko armeijan, rannikkovartioston tai isompia kaupallisia kalastus- ym. troolareita. 


Näkyvyys oli lyhimmillään muutaman kilometrin ja selkeni hetkeksi, kun lähdin ylitykseen. Isot aallot jännitti etukäteen, koska niistä ei ollut kokemusta. Pelko ei olisi uudessa tilanteessa auttanut. Parempi tyyli oli nöyrän keskittynyt ja päättäväisesti työhön valmiina. Vähän kuin olisi lähtenyt painimaan pari painoluokkaa isomman vastustajan kanssa. Vetäisin Maxi Tuplan ennen Upinniemen selkää, ja kun siitä oli selvitty välillä ääneen nauraen, pääsin Vormön taakse ja söin Snickersin. Keli oli alkuun vaihtelevan sateinen ja selän jälkeen pelkkää sadetta. 


Kylmät väreet kulki jaloissa, kun 25km kohdalla armeijan taisteluhelikopteri lensi veneväylän suuntaisesti länteen alle 100 metrin päästä yli. Komea jylinä ja säksätys. Olisin nostanut hattua, jos olisin tuulelta kyennyt. 

Soittotauon lukemat



Stora Fagerö olisi ollut vaihtoehto taukopaikaksi paremmalla säällä, mutta oli nyt tuulen armoilla. Jatkoin tiekartaston mukaan majoitusta ja venesatamaa kohti Jakobramsjön rantaan, mutta se olikin mökkiläisten saari. Katsoin männyn suojassa Google mapsia ja huomasin sometuttavan suositteleman Elisaaren yllättävän lähellä. Yritin soittaa märällä puhelimella, mutta puhettani ei kuulunut. Laitoin viestin, missä olen melomassa ja että tarvitsen saunan ja majoituksen ja että olen siellä tunnissa, lähden melomaan nyt. 

Jakobramsjön soittotauko



Suunta oli länteen ja etelätuuli puski voimalla kylkeen joka kerta, kun saarijonoon tuli rakoa. Veden pinta oli viivana kuin kopterin jäljiltä ja kajakin keula sylki suoraan oikealle. Ainoa jaloittelutauko ennen Elisaareen soittoa oli 35km kohdalla, kun rakko ei enää olisi ehkä pitänyt. Söin samalla kourallisen rusinapähkinää. Kädet olivat enimmäkseen kylminä ja märkinä. Kumiset melontahanskat olivat valmiiksi rei'illä ja lisää on tullut. Toiset sormikkaat ovat neopreeniä eli märkinä mukavahkot. Ehkä melaan kiinnitettävät nailoniset tuulensuojat auttaisivat vastatuulessa.

Söin viimeisellä n. 5km matkalla vielä yhden Snickersin, joten aika vähillä mentiin päivän melonnat alusta loppuun. Urheilujuoma ylläpiti nesteytystä ja suoloja ja edesauttoi keskittymistä vaativassa kelissä.


Kaunis väylä kohti Elisaarta

Vähemmän taukoiltiin, enemmän edettiin 

Kangastus merimaassa

Tammihuvila

Kyl saun o ain saun



Elisaaressa ei ollut enää ketään paikalla, mutta sain viestillä ohjeet "tuvan" sijainnista. Tammihuvila oli 400m laiturista ja sauna onneksi vieressä. Saunaa lämmittellessä oli mukava syödä ruokatermoksessa kuumana pysynyt lounas. Kaakaon kylkeen kaadoin ison tujauksen irkkuviskiä, merikarhun sisäistä villapaitaa. Viihdyin saunassa harvinaisen pitkään. Harvinaista herkkua poikkeuksellisen vaativan päivän jälkeen.

Lämmikettä



Eilen ja tänään on tullut mietittyä, teenkö oikein, kun lomailen yksin neljä viikkoa ja jätän lapset vaimon hoidettavaksi, vaikka kesäaikaan lapsilla on harrastuksia vähemmän ja lomaa enemmän. Toisaalta jos olisin lähtenyt esim. uudestaan rauhanturvaajaksi, nyt perheellisenä, olisin voinut päästä lomille vain pari kertaa puoleen vuoteen. Vanhemmalla täytyy olla omakin elämä. En usko, että yksikään vanhempi on sitä parempi, mitä enemmän laiminlyö itseään. Elämään täytyy mahtua itselle tärkeitä asioita, eikä sitä sitkua välttämättä koskaan tule. Mukava on ollut huomata, miten molempien puolisoiden vanhemmat elävät mukana. Ja toivovat parasta.

Huomenna jatketaan länteen lounaistuulta väistellen. Voisin napata seuraavan kansallispuistoyön Tammisaaressa ja jatkaa siitä ohi Suomen eteläisimmän pisteen kohti luodetta. 


Päivänreitti kartalla:

Skorvan-Vormö

Vormö-Jakobramsjö-Elisaari



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rannikkomelonnan jälkilöylyt

Lehmäsaari - Sandö, Loviisa 44,62km

Ryöskärinkalla - Tornion Pukulmi 54,73km